JEEEE, PIKKU HILJAA JA HISSUKSEEN, NIIN VANHAKIN OPPII TAAS UUTTA

Tänään on sunnuntai, rauhallinen sunnuntai ja 13. päivä syyskuuta. Aurinko paistaa pilvien lomasta ja asteita luvassa 30, joten kesä jatkuu vielä täällä pitkään. Mutta syksy on tullut tänne ja sen tuntee syksyn raikkaasta tuoksusta. Enää ei ole tukalan kuuma kuten kesällä oli. Mutta minulla tulee aina takapakkia. No, elämäähän tämä vain on!

Minulla on tämä haava, vanha haavani taas vuotanut aika pitkään ja nyt vielä kahdesta kohtaa ja kyllä oli kipeä, sen voin sanoa. Eipä ole aiemmin ollut näin kipeä. No, tuloksia tässä odotellaan, josko tällä alkavalla viikolla saisin jotain tietoa.

Viime viikolla olin sairaalassa yhden yön jossain unitutkimuksessa. Mutta mitähän siitäkin tuli, kun kipu oli niin kova ja sydän hakkasi tuhattajasataa eli eipä siinä uni tullut silmiini. Vielä piti olla toinenkin koe, mutta se peruttiin aivan yllättäen ja uusi aikakin on jo saatu. Siihen kokeeseen mennään vain aamulla ja kokeen jälkeen pääsen pois. No, tulokset kuulen sitten kai joskus aikanaan.

Mutta olen ollut tosi, tosi huonossa kunnossa, vaan parempaan päin, parempaan päin nyt menossa. Nyt jaksan jo kirjoitellakin tänne ja sekin on jo sen merkki, että parempaa odotettavissa, paitsi että sydämenrytmihäiriöitä esiintyy aina silloin tällöin ja aika useinkin.

Mutta nyt ajattelin käydä nämä kaikki blogini läpi näin vaan suit sait, jotta tiedän, miten ne toimii.

 Toivotan teille kaikille oikein ihanaa ja kaunista syksyä!