Minua on koeteltu kaikin voimin, vaan enpä minä lannistu, vaan pinnistän viimeisllä voimillanikin vaan ylöspäin. Haavani on vuotanut ja paiseita ilmaantunut kuin sieniä sateella. Nyt on haavasta otettu viljely ja saan antibioottikuurin ja uuden voiteen tänään. Torstai on toivoa täynnä! Olen syönyt nyt tulehduskipulääkettä, joka on onneksi auttanut, sillä särky jaloissani ja käsissäni oli niin tuskaisaa, että oli ihan pakko turvautua tähän kipulääkkeeseen, josta nyt pääsen eroon.
Eilen olimme kissalenkilläkin pitkästä aikaa, kun en vaan ole jaksanut lähteä minnekään, kun on ollut sydänrytmihäiriöitäkin aika lailla. Mutta eilen olimme ja kissat olivat onnellisia ja kiitollisia, kun saivat ruokaa. Meille tulee aina niin hyvä olo, kun näemme kissojen kiitollisuuden ja ruoka maittaa. Se on eläimillä niin aitoa rakkautta!
Ja Josef oli taas pitkästä aikaa niin pollena minun sylissäni ja katseli kissoja tyytyväisenä, kun pyörivät ja hyörivät jaloissani. Josef on kasvanut ja kehittynyt jo hyvin ja opettelee tottelemaan kieltoja asioista, joihin ei saa koskea eli ei saa riepotella nukkeja, sukkia, vessapaperia ym. ym.
Tässäpä näitä meidän ystäviä kuvina...
...ja tässä on pitkäaikainen ystävämme Pallero......ja tässä tämän kevään pentuja rannalta...
...niin ihania...suloisia...kauniita...
...ja tässähän minä ja kulta Timanttini Josef perfecto...
...Josef on aina niin ihana...aina...
...sydänkissoja, joita myös syötämme...
...ja kerrottavaa heillä riitti...
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa ja raikasta syksyn jatkoa!