TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ

Tänään on torstai ja 19. päivä maaliskuuta. Yöllä satoi aika rankasti ja kova tuuli humisi. Jatkossakin on ennustettu sadetta ja kovaa ja kylmää koillistuulta. Mutta sitten kun kuukausi vaihtuu huhtikuulle, niin jopas ilmatkin lämpenevät.

Eilen Josef siis oli kastraatiossa ja koko yö meni minulla vain horroksessa nukkuessani ja silittelin koko ajan Josefia. Hyvin hän ainakin tämän aamun aloitti, kun söikin jo hieman ja köpötteli jo tuolla ulkonakin, mutta pissiä ei vielä tullut. Uskon kuitenkin, että tämän päivän aikana elimistökin alkaa jo toimia, kun syö ja juo enemmän ja liikkuukin. Mutta selvä parantumisen merkki on kuitenkin jo, kun hän nosti häntänsä ylös ja sai jälleen äidin silmät kyyneliin, mutta nämä kyyneleet ovat ilon kyyneleitä. 

Näin reipas poika Josef on ja haisteli jo täällä nukkejakin ja köpötteli keittiöön asti ja seurailee hyvin, mitä tehdään.

Eilen hän otti jo muutaman nakinkin, joka siis on ihan koirille tarkoitettu. Onneksi Josefilla oli niin hyvä hoito ja ihanat, tutut ihmiset ympärillä koko ajan. Kyllä näki, että siellä osataan olla eläinten kanssa ja rakastetaan heitä kaikkia.

Mutta nyt tällaisia mietteitä tällä kertaa. Josef on minulle kaikkikaikessa, koko elämäni!

Toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa!