Tänään on keskiviikko ja jo 25. päivä maaliskuuta. Niinhän se maaliskuukin taas hujahtaa ohi ja olemme aina lähempänä kesää. Tosin tänne tulee lämpimät ilmat jo ylihuomenna eli perjantaina, jolloin luvataan jo 22 astetta ja lauantainakin jo 24 astetta, joten ihanaa, kun on kylmyys jo takanapäin. Ja mitähän on tapahtunutkaan täällä Mummin kammarissa? No, olen kutonut Mirkkuliisi nukelleni mekkoa ja siitä tuli tällainen.
Mirkkuliisi ennen käsittelyäni...ja...
...Mirkkuliisi uudessa mekossaan. Josefilla meni leikkaus hyvin ja tänään sai jo pöntönkin pois eli haava on parantunut loistavasti. Nyt hän kävi ensimmäisen kerran ulkona lenkilläkin, kun aiemmin ei suostunut lähtemään. Mutta nyt kun ilmat lämpenevät, niin minäkin pääsen ulos ja Josef rakastaa tuolilenkkejä istuen onnellisena sylissäni. Huomenna lähdemme Ikeaan ostamaan tänne jotain uutta, mutta siitä sitten myöhemmin. Nyt toivottelen kaikille mukavaa illan jatkoa!
Tänään on lauantai ja 21. päivä maaliskuuta ja meille suuri päivä, koska kultainen Josef täyttää tänään jo 9 kuukautta. Hänestä on tullut jo iso poika, mutta aina kuitnekin äidin pikku poika. Nyt olemmekin jo voiton puolella Josefin kanssa, sillä hän on toipunut hyvin ja leikkii ja ruoka maistuu. Tänään laitoin jauheliha-makupalakakun ja se menikin kuin kuumile kiville. Olimme yli tunnin ihanalla kotolenkillä ja se oli hyvin kaunista ja mielenkiintoista. Kukkia on joka puolella ja niin hyvin hoidettuja. Tänään on siis ollut aurinkoinen päivä ja asteita oli 19, joten olikin ihanaa olla taas ulkona kolmen sisäpäivän jälkeen. Tosin huomenna on taas luvassa koko päivän sadetta, joten silloin taas laitamme Mummin kammaria kuntoon. Olen nimittäin järjestellyt jo lankojakin lisää koreihin ja hyvin mahtuivat. Huomenna ajattelin katsella keskeneräisiä töitäni ja järjestää puikkoja johonkin yhteen paikkaan. Sitten maaliskuun lopussa lähdemme Ikeaan hakemaan meille uutta, kaunista ruokapöytää olohuoneeseemme. laitamme tätä nyt pikku hiljaa oman mieleisen mukaiseksi, sillä tämä on niin hyvä asunto ja ihanan kaunista ympäristössäkin.
Kaunis oli taivas ja kaunis on luonto...
...ja minä olen onnellinen Josef sylissäni, joka myös on onnellinen...
...Josefin kakku 21.3.2015 eli 9 kuukautta...
Ja lopuksi vielä kukkia, joita on talomme ympärillä paljon ja alkavat aueta juuri nyt. Ja nyt alkaa jo ilta hämärtää, joten on aika vetää relaxit alas ja laittaa valot, jos mieli jotain tehdä. Jospa vasta huomenna alankin tekemään jotain käsitöitä, kun noita lankojakin on niiiin paljon. Sittenhän sitä voi taas ostaa lisää lankoja täältä, jossa hyllyt notkuvat kauniita, erilaisia lankoja. Nyt Mummin kammari sulkee siis relaxit alas ja toivottaa kaikille hyvää yötä!
Tänään on perjantai ja jo 20. päivä maaliskuuta. Myrsky on ulvonut ikkunoissa ja relaxin pitäneet omaa kolkutustaan. Mutta nyt näyttää aivan kuin myrsky olisi jo mennyttä ja huomenna voisi olalkin vähemmän tuulta. Mutta Josef kulta on nyt jo oma itsensä. Olen syöttänyt hänelle jauhelihaa, joka nyt meneekin aivan hurjaa vauhtia. Ruoka-aikoja ei vielä ole, koska päivän ohjelmakaan ei vielä ole normaali. Syötän vähemmän ja usein. Muutoin on jo itse ottanut lelujaan ja heitellyt ja viuhtonut niitä kuin ennenkin. Eli olemmekin jo voiton puolella.
Ja tässä hän jo tunnustelee tuoliani...
...ja tälainen näkymä oli noin tunti sitten ja nyt on taas toisenlainen...
...mutta pianon paikka on taattu ja se pysyy tässä. Mutoin olemme järjestelleet Mummin kammaria taas uuteen uskoon, kun ipadin lataaminen olikin hankalaa, vaan eipä ole enää. Siirsimme kirjoituspöytää hieman enemmän toiseen ikkunaan päin ja sainkin oman lepotuolini toisella puolella ja siellä on laatikosto, jonka päällä ipadia on helppoa ladata. Mutta nyt taas näin ja odotelleen kevättä ja uusia iolmeitä tänne Mummin kammariinkin. Nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa viikonloppua!
Tänään on torstai ja 19. päivä maaliskuuta. Yöllä satoi aika rankasti ja kova tuuli humisi. Jatkossakin on ennustettu sadetta ja kovaa ja kylmää koillistuulta. Mutta sitten kun kuukausi vaihtuu huhtikuulle, niin jopas ilmatkin lämpenevät. Eilen Josef siis oli kastraatiossa ja koko yö meni minulla vain horroksessa nukkuessani ja silittelin koko ajan Josefia. Hyvin hän ainakin tämän aamun aloitti, kun söikin jo hieman ja köpötteli jo tuolla ulkonakin, mutta pissiä ei vielä tullut. Uskon kuitenkin, että tämän päivän aikana elimistökin alkaa jo toimia, kun syö ja juo enemmän ja liikkuukin. Mutta selvä parantumisen merkki on kuitenkin jo, kun hän nosti häntänsä ylös ja sai jälleen äidin silmät kyyneliin, mutta nämä kyyneleet ovat ilon kyyneleitä.
Näin reipas poika Josef on ja haisteli jo täällä nukkejakin ja köpötteli keittiöön asti ja seurailee hyvin, mitä tehdään. Eilen hän otti jo muutaman nakinkin, joka siis on ihan koirille tarkoitettu. Onneksi Josefilla oli niin hyvä hoito ja ihanat, tutut ihmiset ympärillä koko ajan. Kyllä näki, että siellä osataan olla eläinten kanssa ja rakastetaan heitä kaikkia. Mutta nyt tällaisia mietteitä tällä kertaa. Josef on minulle kaikkikaikessa, koko elämäni! Toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa!
Tänään on siis keskiviikko ja 18. päivä maaliskuuta. Aamu oli pilvinen ja on päivän mittaan satanutkin ja tuuli on kova ja kylmältä puolelta. Luvassa on viikko sadetta, tuulta ja koleaa 15...17 astetta. Mutta eipä tässä ulos tarvi mennäkään, kun Josef kastroitiin tänään. Nyt on pikku vauvasta tullut jo iso poika, vaikka kyllähän Josef tulee aina olemaan äidin oma pieni vauva. Kun veimme hänet aamulla lääkärille, niin kotiin tullessamme kävimme kiinalaisessa ja ostimme sohvan suojaksi kaksi ihanaa fleece peitettä ja kauniin lilan kukan, joka siis ei ole oikea kukka, mutta kaunis on silti. Ehdimme kuitenkin syödä, kun eläinlääkäri soitti meille, että Josef on kunnossa ja voi hakea kotiin, jeeee. Mikä riemujen kiljahdus ja silmien kosteus tulikaan! Mutta sieltä hän sitten tupsahti luokseni itse astellen. Kun tulimme kotiin, niin pitelimme häntä vuorotellen jonkin aikaa sylin lämmössä, kun oli hieman väsynyt vielä. Mutta nyt illan mittaan annoimme hänelle koiran nakkeja, joita sieltä ostimme ja nehän maistuivatkin jo Josefille hyvin ja hieman otti lusikasta vettäkin, kun annoin. Toki tuo tötterö on hieman vaikea pitää, mutta viikon kuluttua on lääkärin kontrolli ja silloin sen saa jo pois, sanoi lääkäri.
Mutta nyt en vielä voinutkaan lisätä kuvia tänne, koska ipadini ei ole ehtinyt niitä vielä lähettää tänne imaciin. Toivotan kaikille oiekin mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä! Huomenna taas uusi päivä ja uudet mietteet!
Perustin tämän Mummin kammarin, koska sain tänne perähuoneeseen ihka oman huoneen, jossa on 122 nukkeani, lankoja ja koreja täynnä lankoja, vaan vielä mahtuu. Ja kyllähän minä jo sillä silmällä hieman katsoinkin, kun kiinalaisessa kävimme ja siellä oli valtavat hyllyt täynnä mitä erilaisimpia lankoja. Mutta nyt olen hieman viisaampi, että en ahmi nyt lankoja liikaa, koska minun on kudottava noista langoista ensin jotain nukeilleni ja toki sukkiakin voisin kutoa, niin saisi nämä kramppaavat kädetkin hieman liikuntaa. Mutta luulin, että flunssani lähti tipotiehensä, hupsista vaan! Mutta ei! Tänään kun olimme tunnin lenkillä, niin enhän minä muistanut ottaa takkiakaan, mutta oli kuitenkin pitkähihainen pusero. Vaan eihän se pusero pitänyt kovaa itätuulta, vaan laski läpi. No, minä istuin vaan tuolissani ja palelin. Onneksi Josef istui myös sylissäni ja hieman toki lämmitti. Mutta nyt on kurkkuni taas kipeämpi kuin eilen. No, onneksi on tiedossa kolme-neljä päivää sadetta, joten voi hyvällä omallatunnolla olla sisällä nämä päivät ja huolehtia Josefista. Hän tarvitsee nyt erityistä huolenpitoa huomisen johdosta. No, ensin hän oli vauva, sitten poikanen, sitten iso poika ja nyt on tainnut jo tulla mieheksi, joten ...on tullut aika unohtaa lapsuus ja asettua nuoruuteen. Kunhan saisin tämän kammarini hieman parempaan järjestykseen, niin sitten vasta otan kuvia ja vaikka videonkin, jossa näkyy sitten kaikki nukkeni. Mutta onhan näitä päiviä ja allakasta saadaan lisää.
Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä!
Heipparallaa vaan ja hellät tunteet! Tänään tiistaina 17. maaliskuuta aloitan uuden blogini nimeltä siis Mummin kammari. Se tulee sisältämään minun, mummin jutustelua, käsitöitä, nukkejani ja kaikkea muutakin, mitä mummin elämään kuuluu täällä Espanjan auringon alla. Sain yöllä viestin kuivuneisiin rusina aivoihini, että olisi jo aika uudistaa taas blogiani ja nimikin tupsahti siinä samassa. Kerron sitten enemmän tästä mummin kammarista, miten se syntyi ja mitä se sisällään pitää. Mutta nyt toivottelen kaikki tervetulleiksi tänne mummin kammarin höpinöihin ja viihtymään kanssani!
